Massasta muovatut joulupukit

Hei!

Tein vaaleanpunaisesta kaksiosaisesta itsestään kovettuvasta muovailumassasta Apoxie Sculpt jouluisia hahmoja. Nämä ovat todella vaatimattomia verrattuna netistä löytyviin uskomattomiin taiteellisiin luomuksiin. Esimerkkinä vaikka Maggie Bennettin hevoset.

Massa kovettuu itsestään ja työstöaikaa on parisen tuntia. Jos teen joskus jotain suurempaa, tarkkaa muotoilua vaativaa työtä, teen sen osissa. Näissä pukeissakin tein neniä ja lakkitupsuja etukäteen ja kiinnitin kovettuneet osat vielä pehmeään työstettävään massaan. Vaaleanpunainen massa sopii tähän hyvin, sillä kasvot ovat valmiiksi melko oikean väriset. Kun työ oli kuivunut, maalasin ne vesiliukoisilla Model Air akryylimaaleilla. Väri kuivuu hetkessä ja tekee kauniin peittävän matan pinnan.

Vuodenvaihdeterkuin Toimertaja

Palmikkoneulejakku

Valmis! Neuloin takin Novitan Naisen puolipitkä palmikkoneulejakku nettiohjeen mukaan. Ohjeen lankasuosituksen sijaan käytin Novita Viiviä, 100% akryyliä 4 ja puolen puikoilla. Lanka on samettimaista ja napakkaa, toisin kuin ohjeen 100% villalanka Saana, josta tehtynä villatakin neulos antaa myöden ja venähtää. Tosin uskon venymisen johtuvan liian löysästä käsialastani.

Käytössäni on mallinukke. Sen avulla saumojen ompelu oli näppärää, kun sain olkasaumat kiinnitettyäni ja kauluksen neulottuani asettaa takin nurinpäin nukelle ja nuppineulotettua ja ommeltua loput saumat tasaisesti. Kappaleita yhdistäessään kannattaa olla hereille, ettei ompele osia väärinpäin toisiinsa, kuten kävi edellisen villatakkini kanssa. Tiukan yhdistämissauman purku on tuskaa, kun on käyttänyt samaa lankaa kuin työssä.

Näin joulun alla pitäisi tarttua joulukuusiristipistopöytäliinaan, josta kerroin viime talvena, mutten ole tehnyt siihen vielä piston pistoa. Sen sijaan olen neulonut useat parit pihlajanmarjavillasukkia ja joulukuusen pallopitsejä kuuteen palloon ja edistynyt mukavasti pitsiliinan nypläyksessä.

Terkuin Toimertaja

Täytetty minkki

Hei!

Täytin upean tumman tuuheaturkkisen minkin. En ole onnistunut ikuistamaan minkkejä aiemmin, mutta tästä nyt saa kutakuinkin selvää. Salamavalo paljastaa, ettei eläin ole musta, vaikka se siltä näyttää paljaalla silmällä katsottuna. Minkeissä on paljon värivaihteluita. Täytin aiemmin aivan vaaleanruskean minkin, jonka turkki oli vain muutaman millin pituinen, aikuinen yksilö kuitenkin. Se ei mielestäni ole niin kaunis kuin tällaiset tummat ja sitä suloisempihan tuo eläin on, mitä pidempi turkki.

Tekotapa on aiempien täytösten kaltainen ja alustana käytin mielenkiintoisen muotoista oksaa. Minkkiä ei juuri puissa tavata, mutta leikitään, että tämä oksa on laho ja pudonnut maahan päätyen minkin tassujen alle.

Rauhaisaa joulunalusaikaa!

-Toimertaja