Nyt jäälyhtyjä jäädyttelemään!
Hauskaa joulua toitottaa Toimertaja
lauantai 22. joulukuuta 2012
Joulukuusen latvatähti
Kokeilin rautalangan vääntelyä haluttuun malliin. Tein joulukuuselle latvatähden. Laitoin aluksi osat kiinni ohuemmalla rautalangalla, mutta en saanut sitä niin kiinteäksi, että osat olisivat pysyneet paikoillaan. Mies tarjoutui hitsaamaan liitoskohdat ja nyt tähti pysyy kuosissaan. Tähden jalkana on kierteinen rautalanka, jonka avulla saanen tähden paikalleen, kunhan saamme kynttilät palamaan. Yli 20 vuotta palvellut 16 kynttilän sarja ei syty, vaikka testasimme kaikki kynttilät erikseen ja ne kyllä palavat. Jossain ei vain virta kulje. Voi olla, että saamme ostaa uuden kynttiläsarjan. Ja kynttilät syttyivät sittenkin jonkin aikaa lämmittyään (?)!
Nyt jäälyhtyjä jäädyttelemään!
Hauskaa joulua toitottaa Toimertaja
Nyt jäälyhtyjä jäädyttelemään!
Hauskaa joulua toitottaa Toimertaja
torstai 20. joulukuuta 2012
Täytetty fasaani
Eläinten täyttö on uusimpia harrastuksiani. Aloitin sen joulukuussa 2010 piennisäkkäillä. Ensimmäinen työni oli näätä, sittemmin niitä on tullut useita lisää. Minulta kysytään, miksi kiinnostuin eläinten täytöstä. Olen aina ihaillut täytettyjä eläimiä metsästäjien seinillä ja pitänyt pehmeistä, karvaisista leluista, miksen sitten luovuutta ja taiteellisuutta vaativista eläimistä?
Olen huomannut, että täytetyt eläimet jakavat mielipiteet: joko niistä pidetään tai sitten ei. Joku ihmettelee, miten pystyn käsittelemään kuolleita eläimiä. Siihen en osaa vastata. On selvää, että pystyäkseen tähän harrastukseen tai ammattiin, pitää kestää käsittelyn vaatimat vaiheet. Itse en metsästä, mutta joitain eläimiä löytää kuolleina teiden varsilta mm kettuja, supeja ja oravia.
Tänä vuonna halusin kokeilla lintujen täyttöä. Yllätyin, miten sitkeä linnun nahka on. Olin varma, että saan nahan reikiä täyteen, mutta yllättävän vähän näin aloittelijaksi.
Sen verran kerron tekovaiheista, että ennen nylkemistä otetaan erilaisia mittoja, jotta rekonstruktio tulee aidon näköiseksi. Nylkemisen jälkeen nahka ja luut puhdistetaan, koko lintu upotetaan turkispesuaineveteen, pestään sisä- ja ulkopuolelta ja huuhdellaan. Liiat vedet rutistellaan varovasti pois ja lopuksi lintu huljutetaan puhdistetussa bensiinissä oikeinpäin käännettynä, jotta vesi poistuisi sulista ja höyhenistä. Tämän jälkeen liika bensiini rutistellaan pois ja linnun höyhenpeite kuivataan esim. hiustenkuivaajalla. Se kuivuu yllättävän nopeasti. Nahan sisäpuolen kuivumista pitää varoa. Linnun kropasta tehdään kipsimuotti, johon luodaan polyuretaanista keinovartalo. Kaula tehdään rautalangoista ja lastuvillasta. Lastuvilla on hyvä päällystää vaikka talouspaperilla sileäksi. Reisiluuhun tehdään lastuvillasta lihakset. Sidoslankaa kuluu metreittäin.
Täyttövaiheeseen kuuluu mm lasisilmien kiinnitys massan avulla, kaulan yhdistäminen kalloon, pyrstön, siipien ja jalkojen rautalangoitus ja kiinnitys keinovartaloon. Nahka ommellaan löysästi kiinni, höyhenpeite asetellaan paikoilleen ja koko asetelma viimeistellään. Lintu saa kuivua kaksi viikkoa. Linnut asetellaan paitsi tällaisiin riippuviin asetelmiin, myös lentäviin ja vaikka keinokivelle seisomaan. Koirasfasaani on haasteellinen pitkän pyrstönsä vuoksi varsinkin käsittelyvaiheissa.
Omaan riippuvaan asetelmaani laitoin jalasta nahkanarun taottuun hakaan kiinni pienenä koristuksena. Ei niitä kukaan siten varmaankaan riiputa, mutta sallittakoon tässä taiteellinen vapaus.
- Toimertaja
Olen huomannut, että täytetyt eläimet jakavat mielipiteet: joko niistä pidetään tai sitten ei. Joku ihmettelee, miten pystyn käsittelemään kuolleita eläimiä. Siihen en osaa vastata. On selvää, että pystyäkseen tähän harrastukseen tai ammattiin, pitää kestää käsittelyn vaatimat vaiheet. Itse en metsästä, mutta joitain eläimiä löytää kuolleina teiden varsilta mm kettuja, supeja ja oravia.
Tänä vuonna halusin kokeilla lintujen täyttöä. Yllätyin, miten sitkeä linnun nahka on. Olin varma, että saan nahan reikiä täyteen, mutta yllättävän vähän näin aloittelijaksi.
Sen verran kerron tekovaiheista, että ennen nylkemistä otetaan erilaisia mittoja, jotta rekonstruktio tulee aidon näköiseksi. Nylkemisen jälkeen nahka ja luut puhdistetaan, koko lintu upotetaan turkispesuaineveteen, pestään sisä- ja ulkopuolelta ja huuhdellaan. Liiat vedet rutistellaan varovasti pois ja lopuksi lintu huljutetaan puhdistetussa bensiinissä oikeinpäin käännettynä, jotta vesi poistuisi sulista ja höyhenistä. Tämän jälkeen liika bensiini rutistellaan pois ja linnun höyhenpeite kuivataan esim. hiustenkuivaajalla. Se kuivuu yllättävän nopeasti. Nahan sisäpuolen kuivumista pitää varoa. Linnun kropasta tehdään kipsimuotti, johon luodaan polyuretaanista keinovartalo. Kaula tehdään rautalangoista ja lastuvillasta. Lastuvilla on hyvä päällystää vaikka talouspaperilla sileäksi. Reisiluuhun tehdään lastuvillasta lihakset. Sidoslankaa kuluu metreittäin.
Täyttövaiheeseen kuuluu mm lasisilmien kiinnitys massan avulla, kaulan yhdistäminen kalloon, pyrstön, siipien ja jalkojen rautalangoitus ja kiinnitys keinovartaloon. Nahka ommellaan löysästi kiinni, höyhenpeite asetellaan paikoilleen ja koko asetelma viimeistellään. Lintu saa kuivua kaksi viikkoa. Linnut asetellaan paitsi tällaisiin riippuviin asetelmiin, myös lentäviin ja vaikka keinokivelle seisomaan. Koirasfasaani on haasteellinen pitkän pyrstönsä vuoksi varsinkin käsittelyvaiheissa.
Omaan riippuvaan asetelmaani laitoin jalasta nahkanarun taottuun hakaan kiinni pienenä koristuksena. Ei niitä kukaan siten varmaankaan riiputa, mutta sallittakoon tässä taiteellinen vapaus.
- Toimertaja
keskiviikko 19. joulukuuta 2012
Neulotut huivit
Nämä rönsyilevät huivit ovat olleet jo hyvän aikaa pinnalla. Käsityömessuilla huiveille oli oma osasto - vähintään se yksi, minkä näin. Lankoja on monen moisia ja kymmeniä eri värejä. Näiden huivien lanka on Jasmin. Toista reunaa kiertää kimallelanka, joka tekee huivista hieman juhlavamman. Aiemmin tein huivin kolmiosaisesta ja -värisestä langasta, mutta se on eri värinen kaulan molemmin puolin, kun eriväriset pinnat tulevat esiin huivia kääntämällä.
Huivi neulotaan pitkillä puikoilla, itse käytin nro 4 puikkoja. Isommat lienevät vielä mukavammat käsitellä. Se, miten monta aloitussilmukkaa poimii, vaikuttaa huivin paksuuteen ja pituuteen. Sitä on helppo kokeilla jonkin matkaa, sillä lanka on helposti purkautuvaa ja se pysyy siistinä. Kannattaa ottaa silmukat aina vähän keskemmältä eikä aivan reunasta; minä otin tästä verkkomaisesta langasta 3 ruudun/langan verran.
Kuvassa näkyy aloitusvaihe. Tee langan päähän solmu ja poimi esim. 5 silmukkaa melko lähekkäin. Tämän jälkeen neulot ´normaalisti´lanka kulkien työn takana siten, että pujotat vapaan puikon viimeksi luodun silmukan läpi, nostat 3 ruudun/langan verran noin sormen mitan päästä ja vedät tämän satsin silmukan läpi. 5 silmukan jälkeen käännät työn ja jatkat langan loppuun tai kunnes huivi on halutun mittainen. Salsamainen rakenne tulee siitä, että langasta otetaan uudet silmukat tarpeeksi kaukana toisistaan.
Kun huivi on valmis, päättele normaalisti ylivetäen ja viimeisen silmukan läpi lanka ja vielä solmu päälle. Huivin tekee parissa tunnissa.
- Toimertaja
maanantai 17. joulukuuta 2012
Jouluinen kukka-asetelma
No niin, taas piti askarrella kukka-asetelma, kun marketista sai alle 4 euron hauskan joulukoristeilla somistetun kimpun. Tein tämän vastaavalla menetelmällä, kuin itsenäisyyspäivän asetelman. En ole aiemmin nähnyt tuollaisia puutikun päähän kiinnitettyjä koristeita, siis jouluisia koristeita, vauvakimppujen nalleja ja sydämiä toki. Tässä oli joulukuusen pallo ja käpy.
Eihän minun ristipistelyt tai nypläys nyt etene, kun rönsyilen muiden juttujen parissa! / Viittaan aiempaan päivitykseen. Saa nähdä, miten joululahjakäsitöille oikein käy.
Terkuin Toimertaja
Eihän minun ristipistelyt tai nypläys nyt etene, kun rönsyilen muiden juttujen parissa! / Viittaan aiempaan päivitykseen. Saa nähdä, miten joululahjakäsitöille oikein käy.
Terkuin Toimertaja
Piparkakkutorni Eiffel ja kankaiset lumiukot
Pitihän minunkin askarrella piparkakkutalo tai oikeammin torni. 3 tuntia sain aikaa kulumaan itse työhön. Kaavat tein edellisenä iltana lyhyen matikan taidoilla ja näkeehän sen, että mittasuhteet eivät välttämättä täsmää ja alusta jäi turhan pieneksi. Lisäksi elävä materiaali, taikina, ei aina paistu ihan niin millin tarkasti, kuin yrittää ja siksi ensimmäinen tasanne on vinossa...
Sisään torniin laitoin ledtuikut. Onhan se kivan jouluisa.
Kuvaan mukaan tunkeneet lumiukot tein syksyllä sukista. Sukan teräosaan työnnetään pyöreä pahvi, täytetään pumpulilla, kurotaan langalla kaulan kohdalta kiinni, täytetään pää pumpulilla ja kurotaan langalla kiinni leikaten ylimääräinen sukkakangas pois. Sen tupsun saa sitten piiloon pirteän värisen sukan resorista tehdyllä pipalla. Lopuksi liimataan tai ommellaan huopakankaasta silmät, nenä ja napit. Neuloin muutaman silmukan levyisen raidallisen huivin vielä kaulaan.
Sisään torniin laitoin ledtuikut. Onhan se kivan jouluisa.
Kuvaan mukaan tunkeneet lumiukot tein syksyllä sukista. Sukan teräosaan työnnetään pyöreä pahvi, täytetään pumpulilla, kurotaan langalla kaulan kohdalta kiinni, täytetään pää pumpulilla ja kurotaan langalla kiinni leikaten ylimääräinen sukkakangas pois. Sen tupsun saa sitten piiloon pirteän värisen sukan resorista tehdyllä pipalla. Lopuksi liimataan tai ommellaan huopakankaasta silmät, nenä ja napit. Neuloin muutaman silmukan levyisen raidallisen huivin vielä kaulaan.
maanantai 10. joulukuuta 2012
Neulotut pihlajanmarja-villasukat
Neuloin villasukat TV:tä katsellessani kolmena iltana. Nämä 2 paria tulevat Mummonkammarin myyjäisiin tai yleensä vanhustyön hyväksi, niin että sukulaiset älköön peljätkö, ette saa joululahjaksi TAAS villasukkia.
Vuonna 2009 Aamulehti järjesti villasukkakisan, jonka voitti oheinen malli. Lehti julkaisi ohjeen osittain ja siitä virittelin oman version. Lisäsin hieman värillisen langan käyttöä, jottei lankojen vienneistä värivaihdoksessa tule liian pitkiä. Vihreän värin katkaisin pidemmissä kohdissa, yli 5 silmukan ylityksissä ja jatkoin seuraavan vihreän värin kohdalta. Lankojen päättelyltä toki välttyy tässä mallissa, jos eri värejä jatkaa lankoja katkaisematta. Koen itse usean lankakerän vilistelyn jaloissa tai korissa hieman hankalaksi ja tapanani on katkaista sillä hetkellä käyttämätön työstä.
Teen aina yhden koon sukkia; ne on ns. sohvasukat, joita ei raaski survoa saappaisiin nukkaantumaan - siis en minä ainakaan. Näin tämä koko käy naisen kuin naisen jalkaan ja max n 42 koon miehen sukkaan. Tosin eri asia on, onko kirjava kuviointi ainakaan näissä väreissä miehiseen mieleen.
Ohjeentapaista: käytän 75% villalankaa mm. 7 veljestä ja puikkoja nro 4,5, sillä käsialani on melko tiheää. Luon 56 aloitussilmukkaa kahdelle sukkapuikolle pohjavärillä. Neulon koko kierroksen nurjalla 14 silmukkaa/puikko. Sitten tulee nurjan kierroksen kanssa vuoroon oikea kerros: 1o pohjavärillä, mikä on tässä harmaa ja 1o värillisellä, mikä on vaikka viininpunaista. Varresta kannattaa tehdä löysä, koska siinä ei ole joustinneulosta. Näitä kahta kerrosta toistetaan siten, että oikeita on 4 krs. Sen jälkeen tulee krs nurjaa ja alkaa kuviot sukan loppuun asti oikeaa neulosta. Vihreä kuvio: 4 harmaalla, viisi vihreällä, 2 har, 1 vih, 2 har, 5 vih, 4 har, *2 vih, 1 har, 2 vih, 3 har, 3 vih, 3har* ja jatketaan krs loppuun * -merkkien välin ohjeella. Seuraavaan krs vihreä 5 silmukan kuvio siirtyy 1 oikealle ja ennen keskisilmukkaa tulee 1 har, 1 vih,1 har ja keskisilmukan jälkeen peilikuvana. Tästä voi kukin sommitella oman kuvion lehtiaihetta. Minulla on tässä kuviossa 7 krs.
Pihjalanmarjakuvion (12 krs) voi toteuttaa erivärisillä jäännöslangoilla huolehtien siitä, että samaa lankaa riittää sukan toiseen pariin. Käytän tässä joulunpunaista=JP ja varren viininpunaista=VP. 1. puikko alkaa 2 har, 1 JP, 4 har, 3 JP, 3 har, 3 JP, 4 har, 1 JP, 2 har. Sukan takaosan kuvio muodostuu vuoron perään 2 JP, 1 har, 2 JP ja 3 har, 3 JP siten, että päällekkäin tulee aina vastakkainen kuvio. Etuosan kuvio jatkuu 6 harmaalla ja 5 silmukkaa JP, 1 har, 5 JP, 6 harmaata.Seuraavalla krs sama nyt viininpunaisella. Huomaa, että harmaata voi olla vähän enemmän tai vähemmän takaosan kuviosta riippuen. Kuvio näkyy kuvassa hyvin, eli se muodostaa pyöreähköt marjatertut ensin 2 rinnan, sitten 3 ja lopuksi 2.
Kannan neulon vahvistettuna pelkällä harmaalla n 22 krs, jolloin nostan kantalapun reunasta 13 silmukkaa molemmin puolin ja kavennan ne aikanaan 3 krs välein. Kavennusten jälkeen sukassa on tietysti taas 14 silmukkaa/puikko, joilla jatketaan haluttu määrä kuviota. Kärjen kavennan pelkällä harmalla 1. puikon alussa 1o, 1 neulomatta, 1o ja ylivetokavennus. 2. puikon lopussa 3. ja 2. viimeinen silmukka yhteen ja viimeinen o. 3. puikon alussa taas 1o ja ylivetokavennus kahden seuraavan kesken ja 4. puikon lopussa 2 yhteen ja viimeinen oikein.
Jos joku näillä minun ohjeillani saa sukan toimerrettua, onnittelen!
Vuonna 2009 Aamulehti järjesti villasukkakisan, jonka voitti oheinen malli. Lehti julkaisi ohjeen osittain ja siitä virittelin oman version. Lisäsin hieman värillisen langan käyttöä, jottei lankojen vienneistä värivaihdoksessa tule liian pitkiä. Vihreän värin katkaisin pidemmissä kohdissa, yli 5 silmukan ylityksissä ja jatkoin seuraavan vihreän värin kohdalta. Lankojen päättelyltä toki välttyy tässä mallissa, jos eri värejä jatkaa lankoja katkaisematta. Koen itse usean lankakerän vilistelyn jaloissa tai korissa hieman hankalaksi ja tapanani on katkaista sillä hetkellä käyttämätön työstä.
Teen aina yhden koon sukkia; ne on ns. sohvasukat, joita ei raaski survoa saappaisiin nukkaantumaan - siis en minä ainakaan. Näin tämä koko käy naisen kuin naisen jalkaan ja max n 42 koon miehen sukkaan. Tosin eri asia on, onko kirjava kuviointi ainakaan näissä väreissä miehiseen mieleen.
Ohjeentapaista: käytän 75% villalankaa mm. 7 veljestä ja puikkoja nro 4,5, sillä käsialani on melko tiheää. Luon 56 aloitussilmukkaa kahdelle sukkapuikolle pohjavärillä. Neulon koko kierroksen nurjalla 14 silmukkaa/puikko. Sitten tulee nurjan kierroksen kanssa vuoroon oikea kerros: 1o pohjavärillä, mikä on tässä harmaa ja 1o värillisellä, mikä on vaikka viininpunaista. Varresta kannattaa tehdä löysä, koska siinä ei ole joustinneulosta. Näitä kahta kerrosta toistetaan siten, että oikeita on 4 krs. Sen jälkeen tulee krs nurjaa ja alkaa kuviot sukan loppuun asti oikeaa neulosta. Vihreä kuvio: 4 harmaalla, viisi vihreällä, 2 har, 1 vih, 2 har, 5 vih, 4 har, *2 vih, 1 har, 2 vih, 3 har, 3 vih, 3har* ja jatketaan krs loppuun * -merkkien välin ohjeella. Seuraavaan krs vihreä 5 silmukan kuvio siirtyy 1 oikealle ja ennen keskisilmukkaa tulee 1 har, 1 vih,1 har ja keskisilmukan jälkeen peilikuvana. Tästä voi kukin sommitella oman kuvion lehtiaihetta. Minulla on tässä kuviossa 7 krs.
Pihjalanmarjakuvion (12 krs) voi toteuttaa erivärisillä jäännöslangoilla huolehtien siitä, että samaa lankaa riittää sukan toiseen pariin. Käytän tässä joulunpunaista=JP ja varren viininpunaista=VP. 1. puikko alkaa 2 har, 1 JP, 4 har, 3 JP, 3 har, 3 JP, 4 har, 1 JP, 2 har. Sukan takaosan kuvio muodostuu vuoron perään 2 JP, 1 har, 2 JP ja 3 har, 3 JP siten, että päällekkäin tulee aina vastakkainen kuvio. Etuosan kuvio jatkuu 6 harmaalla ja 5 silmukkaa JP, 1 har, 5 JP, 6 harmaata.Seuraavalla krs sama nyt viininpunaisella. Huomaa, että harmaata voi olla vähän enemmän tai vähemmän takaosan kuviosta riippuen. Kuvio näkyy kuvassa hyvin, eli se muodostaa pyöreähköt marjatertut ensin 2 rinnan, sitten 3 ja lopuksi 2.
Kannan neulon vahvistettuna pelkällä harmaalla n 22 krs, jolloin nostan kantalapun reunasta 13 silmukkaa molemmin puolin ja kavennan ne aikanaan 3 krs välein. Kavennusten jälkeen sukassa on tietysti taas 14 silmukkaa/puikko, joilla jatketaan haluttu määrä kuviota. Kärjen kavennan pelkällä harmalla 1. puikon alussa 1o, 1 neulomatta, 1o ja ylivetokavennus. 2. puikon lopussa 3. ja 2. viimeinen silmukka yhteen ja viimeinen o. 3. puikon alussa taas 1o ja ylivetokavennus kahden seuraavan kesken ja 4. puikon lopussa 2 yhteen ja viimeinen oikein.
Jos joku näillä minun ohjeillani saa sukan toimerrettua, onnittelen!
perjantai 7. joulukuuta 2012
Itsenäisyyspäivän kukka-asetelma
Sommittelin kukka-asetelman isänmaallisen valkoisilla ja sinisillä kukilla oasissieneen. Hankin kukat edukkaana kimppuna marketista ja muovisen alustan ja oasiksen kukkakaupasta.
Oasiksesta leikataan astian pohjan kokoinen n 4 cm korkea pala, joka annetaan itsekseen upota vesiastiassa upoksiin. Jos sienen painaa veden alle, jää sisään ilmaa eikä kukat kestä niin kauan kuin kunnon kosteudessa. Olen lisännyt veden joukkoon joskus kukkavirkistettä, mutta en voi varmuudella sanoa huomanneeni eroa asetelman kestävyydessä, vaikka olen käyttänyt virkistettä.
Rauhassa kostunut sieni painetaan haluttuun astiaan ja kukat leikataan 6-7 cm pituisiksi. Laitan yleensä alaosaan vihreitä lehtiä ja niiden päälle kukkia. Lopuksi painelen harsokukkaa peittämään näkyvistä pienenkin pilkahduksen oasiksesta.
Kun kukan varsi on aluksi vähän pidempi, voi muutaman päivän kuluttua leikata uuden imupinnan ja näin saada asetelma kestämään pidempään. Toki sientä kastellaan myös tarvittaessa.
Olen huomannut, että kestäviä kukkia ovat ainakin gerbera ja valkoiset päivänkakkaran tyyppiset kukat. Harsokukka on todella pitkäikäinen, jos sen saa tuoreena. Ruusut ovat järjestään kuihtuneet hyvin nopeasti. Kun käytän ruusuja, korvaan ne yleensä parin päivän päästä toisilla kukilla. Jos ruusuja haluaa käyttää, asetelmaan voi huoletta ostaa edullisimpia pienivartisia ruusuja.
Ja tältä se näyttää:
Oasiksesta leikataan astian pohjan kokoinen n 4 cm korkea pala, joka annetaan itsekseen upota vesiastiassa upoksiin. Jos sienen painaa veden alle, jää sisään ilmaa eikä kukat kestä niin kauan kuin kunnon kosteudessa. Olen lisännyt veden joukkoon joskus kukkavirkistettä, mutta en voi varmuudella sanoa huomanneeni eroa asetelman kestävyydessä, vaikka olen käyttänyt virkistettä.
Rauhassa kostunut sieni painetaan haluttuun astiaan ja kukat leikataan 6-7 cm pituisiksi. Laitan yleensä alaosaan vihreitä lehtiä ja niiden päälle kukkia. Lopuksi painelen harsokukkaa peittämään näkyvistä pienenkin pilkahduksen oasiksesta.
Kun kukan varsi on aluksi vähän pidempi, voi muutaman päivän kuluttua leikata uuden imupinnan ja näin saada asetelma kestämään pidempään. Toki sientä kastellaan myös tarvittaessa.
Olen huomannut, että kestäviä kukkia ovat ainakin gerbera ja valkoiset päivänkakkaran tyyppiset kukat. Harsokukka on todella pitkäikäinen, jos sen saa tuoreena. Ruusut ovat järjestään kuihtuneet hyvin nopeasti. Kun käytän ruusuja, korvaan ne yleensä parin päivän päästä toisilla kukilla. Jos ruusuja haluaa käyttää, asetelmaan voi huoletta ostaa edullisimpia pienivartisia ruusuja.
Ja tältä se näyttää:
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)